HYVIÄ JA HUONOJA...

...uutisia mukaellen sitä tv-ohjelmaa. Tosin mieheni I ehdotti ihan toista otsikkoa, kun kerroin miten lenkillä hyydytin edellä juosseen mäkeen, mutta se onkin jo toinen juttu.
Siis en taida vieläkään voida käyttää väliotsikkoa Urheilu, mutta edelleen pääsen liikkumaan. Siitäkin pitää olla iloinen ja tyytyväinen. 

Hyvät uutiset: Vk:lla 19 (4.-10.5) sain juostua 62,79km ja siihen sisältyi yksi 18,5km pitkis. Kävin pitkästä aikaa kääntymässä Kaupissa.  Tosin jalka oli tuon keskiviikkoisen pitkiksen jälkeen aika "romuna", mutta yllätys seuraavana päivänä ei mitään tuntemuksia.
Viikolla 20 (11.-17.5) kilometrejä kertyi juosten 62,4 ja polkupyörällä 45. Jälleen yksi pitkis 20km. Eli olen aika tyytyväinen tähänkin.  
Viikko 21 jatkui samaan malliin eli olen juuttunut tuohon 
60km/vk tahtiin. Viikolla juoksua 61,23km ja pyöräilyä 30km. Tälle viikolle tuli kaksi pitkää lenkkiä, koska pidin pari vapaapäivää, niin saadakseni tuon 60km täyteen piti vähän pinnistää.
Kuluva viikko 22 menee näköjään samaan tahtiin. Koska keskiviikkona pitkis ei sujunut, tein kaksi vähän pidempää treeniä. Siten pe-su jää vain 7-8km:n lenkit per päivä. No, siinäkin on jaksamista yövuorojen keskellä.

Huonot uutiset: Edelleen kantapää kipuilee sekä juostessa että juoksun jälkeen. Kaiken lisäksi sillä tavalla ihan säännöttömästi. Tuollaisella pitkiksellä saattaa välillä mennä 2-3km:ä ettei muistakaan vammaa ja sitten se kipu taas alkaa. Samoin jonkun pitkiksen jälkeen antoi ihan kivasti juosta parinakin päivänä pitkiksen perään, mutta levossa tuntuu aina välillä jotain kimoilua.

Hyvät ja huonot uutiset:  En sitten osallistunut Pyynikkijuoksuun. En vain uskaltanut mennä rikkomaan jalkaa ja huono kuntokin arvelutti. Tosin juoksin sitten omissa mäkimaastoissa tiistaina (5.5) 11,6km:ä ja aika 1:07:58 antoi viitettä, että olisi se tunti alittunut Pyynikkijuoksussa, jos jalka olisi kestänyt.

Koska jalassa on edelleen sellainen patti heti kantapään yläpuolella ja akilles sekä kantapää kipuilee, olen päättänyt nöyrtyä viisaamman puheille eli lääkäriin. Pitäisikö saada lähete magneettikuviin? Entä sitten? Puukkoa, lepoa vai mitä?
Minulle ominaiseen tapaan olen taas venyttänyt tuota ajanvaraamista lääkäriin ja tulee ilmeisesti vieläkin vähän venymään. Keksin nimittäin "paketin", joka auttaa juoksemaan. Laitan jalkaan kinesioteippauksen ja Airheelin. Tällä "paketilla" olen juossut pitkät lenkit. Kipuja tuntuu vain muutamia kertoja lenkin aikana. Koska meillä alkaa lattiaremontti kesäkuun alussa ajattelin pitää siinä, saatuneesta syystä, helpon viikon ja ehkä ottaa pienen lääkityksenkin. Sen jälkeen katsotaan tarvitaanko mitään lääkäriä enää.

 

Askartelu:

Nyt ei taas aika ole meinannut riittää askarteluun. Välillä tuo päänuppi ja kädet haluavat terapia, joten olen välillä istunut askartelupöydän ääreen. Sen verran olen saanut aikaiseksi, että tein 6-8 tilauskorttia ja tarkoitus on väsätä vielä muutamia ylimääräisiä, josko kävisivät myyntireissulla kaupaksi.

Onnittelukortteja

Olen myös innostunut kutomaan ja virkkaamaan huiveja. Niitä on niin kiva tehdä esim. tv:tä katsoessa. Olen kyllä hamstrannut liikaa lankoja esim. huiveja varten, mutta eiköhän nuo valmistu ainakin ensi sesongiksi. Viimeksi alennusmyynnissä hipelöin aivan ihanaa lankaa, josta oli tehty vauvalle peitto. Sen langan jätin vielä ostamatta, mutta voipi olla, että sekin tulee työn alle, kunhan saan ainakin osan nyt ostetuista langoista valmiiksi tuotteiksi.

Kirjava huivi

Bambu, villa ja acryl

TOIVEITA HERÄTTÄVÄÄ...

... vuoristorataa olen nyt menossa alamäkeen. Eli koska koko kevät on ollut tällaista vuoristorataa tarkoittaen yhtä lupauksia antavaa viikkoa ja heti perään jokin takaisku, niin nyt tuntuu hieman helpolta alamäeltä. Olen pystynyt juoksemaan n. 5 päivänä viikossa sellaiset 40-50km. Eihän tuo ole "entiselle" ultraajalle mikään määrä, mutta olen kuitenkin tyytyväinen, kun pääsen vähänkin juoksemaan. Ja lisäksi pyöräilyä, kahvakuulaa, vatsalihstreeniä jne.

Lohduttavin juttu on se, että jos pystyy nousemaan varpaille, akilles ei ole revennyt. Minä pystyn. Kuten yhdelle kaverille ja kai jo teillekin olen selittänyt, treenit vie nykyään aikaa vaikkei matkaa kerry. Kun joka treenin jälkeen ( ja ennenkin) täytyy tehdä kaikkea muuta huoltavaa kuten voimaa, venyttelyjä, teippausta, jääpalaa, muuta kylmää yms.

Tänä vappuna meidän perhe käytti jääpaloja vain akilleksen jäähdyttämiseen. Kokeilen tuotakin "vanhassa vara parempi ohjetta". Siis jääpalalla sivellään akilleksen (tai muutakin kipeää) aluetta. Jäähdyttää paremmin kuin kylmä vesi tai suihku. Kaikki aseet käytössä. 

Kinesioteippi

 Ostin taas kinesioteippiäkin ja sehän toimii. Olen siis edelleen tämän vankka kannattaja. Jaa, että mihin se Airheel katosi. No, se alkoi painamaan toisista paikoista niin, että päätin kokeilla kevyempää tukea ja tuo kinesioteippaus toimii.






Sitten satsasin juoksukenkiin. Luin Juoksija-lehdestä Adidas Ultra Bootseista. Siinä kerrottiin, että ovat akillekselle hyvät juoksukengät. Lisäksi monet juoksijatutut olivat kehuneet muita Addun Boots malleja. Minun ensimmäiset juoksukenkäni olivat Adidakset, mutta vuosien myötä hain vähän kevyempiä juoksukenkiä ja hylkäsin Addut. Ne juuret, ne juuret. Olen maaliskuusta metsästänyt noita kenkiä. Suomessa ovh 190€! Katselin maaliskuussa Lontoostakin, mutta siellä sama hinta. Sitten Suomesta ei edes saanut. Nettikaupoissa joko kalliit tai kokoa ei ollut.

Adidas Ultra Boots

No, tiistaina postilaatikosta löytyi upouudet Addut. Wiggleltä 163€ ja postitus Suomeen ilmainen. Illalla kinesioteippaus ja juoksumatolle kokeilemaan. Mikä pettymys. Koko juoksun (7km) ajan akilles oli kuin tulessa. Koska kenkä istuu kuin sukka, voi olla että kanta kuitenkin painaa akillestani. Ei auta kuin kokeilla ulkona vielä muutamia kertoja.

Brooks Ghost6

Pakko on mainostaa yhtä juoksu-urani parasta ostosta. Mitenkään leuhkimatta törmäsin näihin ihanaisiin Brookseihin New Yorkin  Running Center-kaupassa. Ostin aika nopeasti pienen kokeilun jälkeen. Hinta oli jotain 60-70€ . Näihin olen ollut niin tyytyväinen, että tilasin toiset samanlaiset myöhemmin netistä alennusmyynnistä. Ja mikä parasta nämä ovat tällä hetkellä parhaat juoksukengät ajatellen akillestani. Ne toiset ovat olleet vain juoksumattokäytössä, joten niillä voi vielä juosta muutamia satasia ulkona.








Tämän päivän kuuma kysymys ja mietinnän aihe on ollut tulevana sunnuntaina 3.5 juostava Pyynikkijuoksu. Uskallanko lähteä? Kunto ei ole mikään loistava vähien kilometrien ja kovien harjoitusten (mäkivedot, vedot yms.) puuttuessa. Juoksussa on kovia mäkiä ylös sekä alas. Kestääkö akilles? Mutta se Pyynikkijuoksun tunnelma, kevään ensi kisa, tuttujen tapaaminen ja sehän on vain 10km:ä. Jos sunnuntaina tuleville vieraille sopii, että emäntä on kotona vasta kello 13 jälkeen, niin luultavasti olen lähtöviivalla. Tulos on varmaan huono, mutta kokemus hieno.

Askartelu:

Blogi on ollut hieman telakalla, kuten juoksijakin. Mutta jotain askarteluja olen saanut aikaiseksi. Laitan tähän muutamia jo vähän vanhempiakin.

Kaikenlaisia koristeita

Vakiasiakkaani tilasi vielä yhdet ylipolven säärystimet. Koska hän ei osannut päättää millaiset koristeet näihin tehtäisiin, tein kolmet. Yhdet mustat tupsut, yhdet musta-valkoiset tupsut ja kukkakoristeet. Noista kukkakoristeista tuli mielestäni niin kivat, että päätin tehdä sillä idealla ihan omaa desingia olevat säärystimet. 

Pienille tytöille

Nämä on pienille tai nuorille tarkoitetut säärystimet, jossa tuo kukkakoriste on omalla desingilla kiinnitetty. Näitä tulossa lisää... Jos joku kiinnostuu, niin varastossa 2 paria.








Korttirintamalla on ollut muutamia tilaustöitä, jotka lähtivät maailmalle vähän kiireellä. Itse taas innostuin kovasti kissakorteista, joita tein useita ja materiaalia on useimpiinkin. Seuraavalla kerralla ihanaisia kukkakortteja esillä!

Kissa ja sydän

Kirsikkapuussa

Cupcakes

Kissat ruukuissa