maanantai 6. helmikuuta 2017

EI OLE PALJON ÄIDILLE KERROTTAVAA...

...ekasta tämän vuoden 2017 kisasta. Mutta palataanpa ensin ajassa taaksepäin, kuten kunnon jännityssarjassa. Viimeksi jäi selvitettäväksi viime vuotiset harjoittelumäärät. Joten tässäpä ne:

Treeniä yhteensä 256 tuntia 44minuuttia, josta

Juoksua 236 tuntia 19 min.  = 2234,3km
Pyöräilyä                                      70,83km
Muita lajeja                              n. 20 tuntia
(jooga, kuntopiiri, kahvakuula... )

Kisoja oli yhteensä 8kpl: 1x 24h ultra
                                         1x 12h ultra
                                         2xmaraton
                                         1x 1/2 maraton
                                         1x10km
                                         1x polkujuoksu n. 14km
                                         1xtunnelijuoksu 4,8km
Vähäisiin harjoitusmääriin verrattuna täytyy ola tyytyväinen yhteen 4h alitukseen maratonilla ja tuohon 12h ultraan (108,562km)   syksyllä.

Loppuvuoden vähäisen harjoittelun, paljon syömisen, tosi paljon askartelemisen ja käsitöiden tekemisen jälkeen otin taas itseäni niskasta kiinni ja aloitin HARJOITTELUN.

Tammikuussa 2017 tulikin juoksukilometrejä n. 250km ja muuta liikuntaa 5,5h. Aloitin kahvakuulailun ja kuntopiirin lisäksi joogan, jota ehti olla pari kertaa tammikuun aikana. 

Koska viime vuotisesta APK-hallimaratonista ja juoksemastani puolikkaasta jäi niin hyvä maku, päätin tänä vuonna osallistua kokonaiseen maratoniin. Luulin (paino sanalla luulin ) tuon tammikuun hyvän alun tehneen minusta taas juoksijan.

Valmistautuminen meni totuttuun tapaan niin, että viiden yövuoron jälkeen huomasin tulleen perjantain (juoksu lauantaina) ja minä en ollut nukkunut, en tankannut enkä tarpeeksi juonut. Mutta into oli kova. Olin myös ajatellut maaratonia keräilyn kannalta. Josko joskus se sata täyteen...

Koska maraton alkoi vasta klo 13.00, jäi lauantaiaamuna hyvin aikaa valmisteluihin. Reilu annos kaurapuuroa ja tavarat kasaan. Sitten kahvia ja vielä paahtoleipä. Evääksi paahtoleipä, banaani ja urheilujuomaa. Vartin verran myöhässä Volvon nokka kohti Poria ja Karhuhallia.

Noin 1,5h myöhemmin ystävällinen vastaanotto Karhuhallin aulassa ja numerolappu+chippi matkaan.




Olivat järjestäneet pukuhuoneet alakertaan, kun kisan jälkeen on niiiin huono kulkea portaissa. Pukuhuoneessa tapasin Elinan, Ritvan ja Helin sekä pari uutta tuttavuutta. Vaihdoin urheilujuomalla valellut juoksuvaatteeni ylle ja levitin lievästi vihreän märän pyyhkeeni kuivamaan! Niin autosta lähtiessäni olin laittanut urheilujuomapulloni huolimattomasti kassiini ja se oli vuotanut kassin pohjille. Näillä mennään.

Hallin puolella tapasin lisää tuttuja mikä onkin näissä kisoissa myös mukavaa. Kohta meitä jo kiirehdittiin lähtöpaikalle.

Lähtöön valmistaudu!
     
Koska luulin olevani kunnossa päätin lyöttäytyä 4h jäniksen eli Arton matkaan. Kerroin hänelle, että aion roikkua ainakin 20km:ä mukana.


Tässä vielä jäniksen matkassa. Toinen pupuliineista otti juuri kuvanotto hetkellä ritolat ja meni menojaan kohti 3. sijaa.













En pysynyt edes sitä 20km:ä jäniksen mukana. Ekalla kerralla, kun otin juomaa kesti n. 200m:ä, että sain jäniksen kiinni. Sitten toisella kertaa se kesti jo kierroksen jne jne. Jänis meni menojaan ja minä en. Ilmeni kaikenlaista vaivaa: jalat pehmeni, vatsa pehmeni ja vauhti hidastui. Jos yritti juosta kovampaa vatsa ei kestänyt ja kuitenkin oli nälkä. Viimeisellä kympillä alkoi vielä selkälihakset krampata. Kun olisi pitänyt saada huohottaa, ei voinut, kun selkään sattui ja tuntui ettei saa yhtään happea. Mutta oli juoksussa positiivistakin: akilleksiin ei sattunut yhtään, ensimmäinen kymppi meni mukavasti, kun jaksoi heittää juttua muiden juoksijoiden kanssa. Niin ja ne radan vieressä läpsäytyksiä odottaneet pienet pojat pelipaidoissaan. Ja pääsin kuin pääsinkin maaliin. Aika 4:21.54, joten otsikon mukaisesti, ei äidille paljon kerrottavaa.

Taitaa silmissä hämärtää
  
Juoksun jälkeen jäin tietysti juttelemaan järjestäjien, maalin jo tulleiden juoksijoiden ja vielä kannustajienkin kanssa, joten kotiin paluu vähän myöhästyi. Sattuneesta syystä (vielä pyyhe ja osa vaatteista märkiä) ajelin kotiin saunaan ja suihkuun. 

Tuli suoritettua 35. maratonini ja kun tilastoihin lasketaan myös loppuun juostut ultrat niin silloin saan kasaan 47 maratonia, joten jatkuu...
 


 Askartelu:

Tämä askartelu osio on jäänyt nyt pahasti paitsioon, kun tuntuu ettei ehdi kirjoittaan tuota liikuntaosiookaan tarpeeksi usein. Olen tehnyt aika paljon kaikenlaista ja osa on lähtenyt maailmalle enkä ole kuvia muistanut ottaa. Kuten tänään lähti lasten villahousut kummitytön pojalle.

Tänään minulla oli päällä pipo ja huivi, jotka tein itselleni "välitöinä".

Pipa ja huivi palmikkokoristeilla